Queenie Malonen Paratiisihotelli: Hogan, Ruth

Tilly, eli Tilda on lapsena utelias, suorasanainen, hauska tyttö, joka näkee aaveita. Aikuisena hän on pakko-toiminnoista kärsivä nainen, joka pikkuhiljaa rakentaa itseluottamustaan tutustumalla menneisyyteensä. ”Queenie Malonen paratiisihotelli” onkin selviytymistarina. Itse en kuitenkaan kyennyt kokemaan tätä ”lohtulukemisena”. Kirjan alku oli minusta painostava, johtuen äidin ja tyttären välisistä jännitteistä. Aaveiden ilmaannuttua odotin vain, koska tapahtuu jotakin pahaa (mitä ei koskaan tapahtunut). Kirjassa oli myös paljon rakkautta ja ystävyyttä, mutta alun jälkeen en oikein päässyt sen tunnelmaan mukaan. Nyt jos aloittaisin kirjan alusta, niin lukisin sen rennommalla otteella. Tämä mielestäni osoittaa, kuinka kirjan voi sisäistää monella ei tapaa. Riippuen esim. mielentilasta, omista kokemuksista ja jopa aikaisemmin luetuista kirjoista tai katsotuista elokuvista. Tunteistani huolimatta Tillyn tarina oli lukemisen arvoinen. Sen aihe, Ruth Hoganin taidokas kirjoitustyyli ja kirjan vahvat henkilöhahmot todellakin herättivät tunteita ja ajatuksia…

Kirjan kuvaus:

Ruth Hoganin Queenie Malonen Paratiisihotelli on romaani äideistä ja tyttäristä, lapsuuden lopusta ja ystävyyden voimasta. Se sopii käteen erityisesti silloin, kun kaipaa lohtulukemista. 

Tilly elää lapsuutensa kimmeltäviä päiviä Brightonissa. Hän ajelee pyörällään, raapii rupia polvistaan ja rakastaa lorvailua Queenien Paratiisihotellissa, jonne on kerääntynyt sekalainen joukko oman polkunsa kulkijoita. Yhtäkkiä yhteydet tähän maailmaan katkeavat, kun äiti lähettää Tillyn toiselle paikkakunnalle kouluun. 

Äidin kuoltua nelikymppinen Tilda palaa Brightoniin tuttujen ihmisten luokse selvittämään syitä äkkilähtöönsä. Utuiset muistikuvat alkavat hahmottua uudenlaisiksi, kun vähitellen paljastuu, että äiti olikin aivan toisenlainen nainen kuin se, jona Tilly hänet tunsi. 

Hoganin rakastettavat henkilöhahmot, ilmaisuvoimainen kieli ja yksityiskohdilla herkutteleva kerronta nostavat jälleen esiin elämän varjoissakin paistavat valopilkut. Ystävät, rakkaat ystävät.