Historialliset elämänkerrat ovat lähes poikkeuksetta mielenkiintoista luettavaa. Niin tälläkin kertaa, vaikka Ebba henkilönä jääkin hieman etäiseksi. Tämä johtuu varmasti jäljelle jääneen kirjallisen aineiston niukkuudesta. Kirja kannattaa kuitenkin lukea, sillä se antaa hyvän kuvan 1500-luvun maailmasta ja aatelisten elämästä. Sen kertomasta historiasta herää ajatus, että valta ja rikkaus ei välttämättä tuo autuutta ja onnea. Ebban henkilöhahmon lähelle voi yrittää päästä peilaamalla tapahtumia omien tunteiden kautta. Vaikka toisaalta… nykyihminen tuskin pystyy täysin samaistumaan 1500-luvulla eläneen, vahvasti jumalaan tukeutuneen, puolet lapsistaan menettäneen naisen elämään. Kannattaa kuitenkin yrittää. Se antaa syvyyttä lukukokemukseen.
Kirjan kuvaus:
Ensimmäinen 1500-luvun naisesta kertova suomalainen elämäkerta kuvaa, miten perhe ja valtakunta liittyivät yhteen.
Noin nelikymmenvuotiaana Ebba Stenbock oli saattanut hautaan niin miehensä kuin puolet lapsistaan. Puoliso, Suomen pelätyin mies Klaus Fleming, oli kuollut kukistettuaan nuijasodan kahakat. Serkku Kaarle oli anastanut vallan Ruotsin puolella valtakuntaa, ja hänen joukkonsa hyökkäisivät pian Turun linnaan. Pystyisikö Ebbaa nyt suojelemaan edes hänen sisarensa Katarina, Ruotsin entinen kuningatar?
Ebba, kuningattaren sisar kertoo Ebba Stenbockin (k. 1614) elämänmittaisesta tiestä Turun linnan puolustajaksi vuonna 1597 sekä yhteenoton seurauksista. Stenbockin ja Flemingin sukupiirit olivat valtakunnan mahtavimpia, ja niitä myllersivät poliittiset riidat, omaisuustakavarikot ja maanpetturuustuomiot.
Yhden naisen kautta hahmottuu, millaista oli elämä 1500-luvun lopun kuohuvassa maailmassa. Kun Kaarlen joukot saapuivat, Ebba-rouva päätti seistä oikean kuninkaan puolella. Olihan hän edelleen ylhäisen perheen tytär, pelätyn johtajan leski ja kuningattaren sisar.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti