Rikoksia, poliisityötä, ihmissuhteita ja erotiikkaa. Niistä koostuu Sandbergin "Heittola" -sarja. Kymmenessä ensimmäisessä osassa oli melko runsaasti, varsinkin naisiin kohdistuvaa naljailuja. Kerrontatyyli on kuitenkin asenteetonta ja huonot vitsit aiheuttivat lähinnä kyllästymisen tunnetta. Olihan tuollainen 80-90 -luvuilla, jos nyt ei ihan toivottavaa, niin kohtuullisen hyväksyttävää käytöstä. Henkilöhahmoja kirjoissa on runsaasti, mutta päähenkilöiden, komisario Erkki Heittolan ja hänen kollegansa ja mielitiettynsä Taru Lundin tarinan kaaret kannattelevat juonta. Itse luin nämä kirjat perätysten ja hieman hilpeyttä herätti kokeneiden poliisien ryntääminen vaaratilanteisiin ilman taustatukea. Kirjojen aiheet ovat ajankohtaisia.
Kuolontuoksu
Komisario Heittola -sarjan 12. osa
Komisario Heittola Lahtea kuohuttavien murhatapausten pyörteissä - tiheätunnelmainen dekkarisarja jatkuu. Luonnonsuojelualueen nuotiopaikalta on löytynyt ruumis. Tapaus on täysi arvoitus, kunnes vainajan nimi tulee komisario Heittolaa vastaan vanhan, ratkaisemattoman murhajutun papereissa. Yhteensattuma tuntuu erikoiselta. Samaan aikaan Lahden rannoilta löytyy kaksi kuollutta naista, joita yhdistää tuttavuus mystiseen merimieheen. Poliisi ei onnistu löytämään miestä, vaikka hänestä on useita silminnäkijähavaintoja tapahtumapaikoilta. Heittola kollegoineen on umpikujassa, kunnes vanha murhajuttu tarjoaa yllättäen tuoreita johtolankoja. Suositun jännityssarjan odotettu 12. osa.
Karisto [2022]
Kullanhuuhtoja
Komisario Heittola -sarjan 11. osa

Komisario Heittola kohtaa tuttavansa hautajaisissa puolitutun mieskolmikon, ja joukkio päätyy pohdiskelemaan vainajan, entisen kansanedustajan Pertti Jalovuoren kohtaloa. Jalovuori on kuollut väkivaltaisesti Lapin erämaakämpällään ollessaan selvittämässä sukunsa vaiheita. Miehet päättävät lähteä Lappiin Jalovuoren jalanjäljille. Heittolaa kiinnostavat myös Jalovuoren kuolemaan liittyvät yksityiskohdat, ja niitä hänelle valaisee entinen naisystävä, Rovaniemen poliisissa työskentelevä Nora Siren. Uteliaisuus johdattaa miehet humoristisiakin käänteitä saavalle reissulle, joka vie heidät paikkakunnan persoonallisimpien tyyppien pakeille. Epäluulojen, uhkailujen ja mystisten tapahtumien värittämä matka päättyy dramaattisesti. Komisario Heittola tekee kesäisen irtioton Lahdesta, jossa kova työpaine ja ristiriidat avopuoliso Tarun kanssa ovat kiristäneet tunnelmaa. Sandbergille ominaiseen tapaan rikostarinan keskiöön nousevat pienten ihmisten kohtalot ja elämän sattumanvaraisuus. Kullanhuuhtoja on Heittola-sarjan 11. osa.
Karisto [2019]
Himon varjo
Komisario Heittola -sarjan 10. osa
Tallukan vastaanottokeskuksesta kadonnut Jameela-tyttö ja vanhustentalon epäilty seksuaalirikos käynnistävät tapahtumaketjun, joka ajaa komisario Heittolan kollegoineen Sysmän suuntaan. Samaanaikaan lahtelainen pariskunta Reino ja Onerva ovat eroamassa. Onerva on pakolaistilanteen järkyttämänä hakeutunut vapaaehtoistyöhön, jota maahanmuuttokriittinen Reino ei voi sulattaa. Reino muuttaa omaan asuntoon, mutta ei saa Onervaa mielestään. Viimeinen niitti kipeään eroprosessiin on se, kun Onerva alkaa seurustella nigerialaismiehen kanssa.Timo Sandberg tarttuu rikosromaanissaan jälleen ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin ja käsittelee niitä kiihkottomasti monenlaisista näkökulmista, tuomitsematta ketään. Sarjan kymmenennessäosassa Heittolan yksityiselämä näyttää rauhoittuvan, kun Taru palaa Lahden poliisiin ja muuttaa Heittolan luo tyttärineen. Mira-tyttären yllättävä katoaminen ajaa pariskunnan kuitenkin pian äärirajoille.
Karisto [2017]
Yövieras
Komisario Heittola -sarjan 9. osa
Eri puolilla Lahtea on murtauduttu asuntoihin ja viety asukkaiden nukkuessa arvoesineitä ja rahaa. Murtojälkiä ei ole eikä juuri johtolankojakaan. Hiippari saa kaupunkilaiset varpailleen, ja poliisin toimiin kohdistuu tiukkaa kritiikkiä. Kerrostalon rapusta kuolleena löydetystä virolaisesta naisesta tulee tutkimusten solmukohta, johon yksi jos toinenkin vihje lopulta vie. Monimutkainen vyyhti alkaa purkautua uuden ylikomisarion, Pauliina Karjusaaren, tomerin ottein. Komisario Heittola kollegoineen on jälleen kovien paineiden edessä: tulosta pitäisi tulla, vaikka jatkuvat säästöt kuristavat poliisikuntaa. Timo Sandbergin dekkarit peilaavat aina tehokkaasti yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia yksittäiseen ihmiseen. Hän lähestyy inhimillisesti myös rikosten teille ajautuneita ja yrittää löytää syyn synkkiin ihmiskohtaloihin. Heittolan yksityiselämän raikkaat käänteet antavat lisäväriä sarjan yhdeksännelle osalle.
Karisto 2015
Kärpäsvaara
Komisario Heittola -sarjan 8. osa
Kirja Sandberg, Timo Karisto 2014 Komisario Heittola kärvistelee sairaslomallaan, kun Lahtea piinaa ryöstöaalto. Nuorisojoukon pahoinpitelemiä ja ryöstämiä vanhuksia on jo useita, ja lopulta yksi uhreista kuolee saamiinsa vammoihin. Samaan aikaan Lahdessa kokoontuu Kiljavan opistoajoilta yhtä pitänyt miesporukka, nykyisin isoja pomoja kaikki. Reteän illanvieton päätteeksi yksi miehistä löytyy kuolleena kävelytien laidalta, ja epäilyt kohdistuvat nuorisojengiin. Asia mutkistuu, kun toinen Kiljavan porukasta kokee saman kohtalon.
Karisto 2014
Vainooja
Komisario Heittola -sarjan 7. osa

Pelastuksen Missio -uskonlahkon syrjäisen kokoontumispaikan liepeiltä löydetään nuoren naisen ruumis. Vainajalla on ollut yhteyksiä seurakuntaan, mutta kuolema ei tunnu järkyttävän ketään, ei edes omaisia, jotka ovat vakaumuksellisia uskovaisia. Samaan aikaan toisaalla kirjailija Leo Jortikka houkuttelee kirjoittajaoppilaansa Sarin kanssaan sukumökille, lähelle uskonlahkon tiluksia. Saria mökki ympäristöineen pelottaa, ja hän on vakuuttunut siitä, että metsässä hiippailee joku. Eräänä yönä Sari katoaa. Kun poliisi löytää dekkarikirjailijaksi ryhtyneen Jortikan tietokoneelta julman kuvauksen nuoren naisen kuolemasta, tuntuu tapaus komisario Heittolasta vähän liiankin selvältä. Dekkarisarjan seitsemännessä osassa komisario Erkki Heittola joutuu elämänsä kovimman paikan eteen - sekä työssään että yksityiselämässään. Timo Sandbergin rikosromaanit liikkuvat aina uskottavasti tässä ajassa ja tarkastelevat heikkouksien kanssa kamppailevaa ihmistä ymmärtäen, lähituntumasta. Myös Vainoojassa humaaneilla näkökulmilla on vankka sijansa vetävän rikosjuonen rinnalla.
Karisto 2012
Kalmankokko
Komisario Heittola -sarjan 6. osa

Tammirannan mahtisuvun kulissit järkkyvät, kun perheen äiti putoaa Lahden vesitornista kesken sukukokouksen ja menehtyy. Itsetuhoinen tausta ja onneton elämäntilanne riittävät selitykseksi, rikosta tapaukseen ei tunnu liittyvän. Juhannuksena muu perhe kokoontuu suvun kesäpaikkaan leskeksi jääneen johtaja Tammirannan pyynnöstä. Tammirannan ajatukset firman tulevaisuudesta ja omasta seuraajastaan eivät saavuta suurta suosiota jälkikasvun piirissä, ja tunnelmat tummenevat. Tarina kietoutuu yhteen rannan muiden juhannusta viettävien seurueiden kohtaloiden kanssa, ja tunteikas ilta päättyy traagisesti. Kalmankokko on huimassa nosteessa olevan dekkarisarjan kuudes osa, jonka hieno juoni pitää otteessaan viimeiselle sivulle saakka. Komisario Erkki Heittolasta on tullut yksi kotimaisen dekkarikentän sympaattisimmista poliisihahmoista, jonka yksityiselämän käänteitä seurataan lähes yhtä tarkasti kuin rikostarinaa. Timo Sandbergin teksteissä näkyy kirjailijan humaani suhtautuminen muutosten keskellä kamppailevaan pieneen ihmiseen, taitavien rikostarinoiden takaa löytyy aina teräviä näkökulmia nyky-yhteiskuntaan.
Karisto 2011
Dobermanni
Komisario Heittola -sarjan 5. osa
Ammattiyhdistysjohtajien salainen saunailta Tuusulan Krapihovissa päättyy karmealla tavalla, kun Metalliliiton viestintäpäällikkö Juhani Torppola löydetään aamulla hangesta kuolleena. Torppola on ollut hyvää vauhtia matkalla SAK:n puheenjohtajaksi, ja uraputken varrella on jalkoihin jäänyt useampikin kollega, jolla olisi syytä kantaa kaunaa. Komisario Heittola on kovan paineen edessä, sillä juttu halutaan nopeasti pakettiin ż olihan saunaillassa mukana myös elinkeinoministeri Piiparinen. Vetävä, ammattiyhdistyspolitiikan valtapeleihin pureutuva dekkari on viides osa komisario Heittolasta kertovaan sarjaan. Kirjan maailma on Timo Sandbergille tuttu: hän työskenteli Metalliliiton palveluksessa yli 30 vuoden ajan. Sandbergin dekkarit ovat saaneet erityistä kiitosta elävästi kuvatuista henkilöhahmoista ja rikosjuoneen hienovaraisesti punotuista yhteiskunnallisista teemoista.
Karisto 2010
Pirunpesä
Komisario Heittola -sarjan 4. osa

Komisario Heittolan kollega ja mielitietty Taru Lund päättää ottaa etäisyyttä Järvenpään poliisitalon naljailijoihin ja siirtyä Lahteen. Paikallinen poliisijoukko ottaa naisylikonstaapelin vastaan ristiriitaisin tuntein, ja ensimmäinen rikosjuttu asettaa Lundin tulikokeeseen. Nuoren tytön nimetön vihje metsikössä murhatusta miehestä, hevimuusikko Hojosta, vie tutkimukset Pirunpesänä tunnetulle metsäalueelle. Tytön puhelu jäljitetään läheiseen lastenkotiin, jonka asukkaista yksi on vastikään karannut. Lähes kaikilla tapaukseen liittyvillä tuntuu olevan rikkeitä kontollaan, mutta murhan motiivi on lopulta kaikkea muuta kuin pikkurikollisten välienselvittelyä. Timo Sandbergin tarkat, yhteiskunnalliset dekkarit ovat keränneet kiittäviä kritiikkejä ja löytäneet uskollisen lukijajoukon.Neljännessä rikosromaanissaan hän kuvaa osuvasti mm. syrjäytyneiden nuorten vaikeuksia ja naisen asemaa miehisessä työyhteisössä. Lämmin huumori sävyttää Lundin ja Heittolan etäsuhteen uusia haasteita. Ilmestyy helmikuussa.
Karisto 2009
Pöllön huuto
Komisario Heittola -sarjan 3. osa
Komisario Heittolalla on valtakunnan tason sensaatio käsissään: kaupungin vierasmajalla on ammuttu kaupunginjohtaja Risto Törmänen ja tämän rakastajatar, pastori Hertta Rämö. Epäiltyjen listalla on niin kaupunginvaltuuston istunnoissa riehuneita hörhöjä, paikkakunnalla pyöriviä venäläisiä kuin Hertta Rämön valmentaja-aviomieskin. Eikä Heittolan omassakaan rakkauselämässä selvitä ongelmitta. Pöllön huuto on kolmas Komisario Heittola -romaani - yhteiskunnan kipupisteitä paineleva, inhimillisen oloinen jännitysromaani. Se on kiitetyn kirjoittajan vakuuttavaa kynänjälkeä, joka on alkanut näkyä yhä vahvempana kotimaisessa rikosromaanikentässä.
2. painos Karisto 2010
Pahan morsian
Komisario Heittola -sarjan 2. osa

Järvenpään maastosta löytyy paloiteltu nuoren naisen ruumis. Epäilykset kohdistuvat kaupungin saatananpalvontayhteisöön, joka on houkutellut huolestuttavasti juuri nuoria naisia viime aikoina. Todisteita mistään vakavammasta ei kuitenkaan löydy - varsinkaan kun naisen henkilöllisyys ei selviä. Samaan aikaan toinen nuori nainen katoaa. Kadonneelta löytyy yhteyksiä eroottiseen valokuvaajaan, jonka jäljille ei päästä. Kaupungin poliisijohto joutuu kovaan ryöpytykseen, kun tutkinta ei etene ja paloittelijasurmaaja kulkee vapaalla jalalla. Tutkintaa sekoittaa vielä entisestään ihmisten asunnoissa ilman lupaa vieraileva huoltomies, jonka jäljet johtavat yhä useammin komisario Heittolan tyttären kotiin. Timo Sandberg on mestarillisen sujuva kertoja, jonka romaaneista on aina mahdollista tavoittaa monia tasoja. Jopa pelottavan ajankohtaisia teemoja pyörittelevä Sandberg taitaa sekä uskottavan rikoskerronnan että sävykkään taustoittamisen - Pahan morsian pitää otteessaan viimeiselle sivulle asti. Komisario Heittola oli pääosassa myös kirjailijan edellisessä rikosromaanissa Kihokki: "Kun hyvin kirjoitettu teksti kantaa ja kulkee, vieläpä hyvin helpon tuntuisesti, Timo Sandberg on tullut tehneeksi yhden syyskauden parhaista rikosromaaneista." - Harri Aalto, Satakunnan Kansa (Kihokki)
Karisto 2006
Kihokki
Komisario Heittola -sarjan 1. osa
Naisystävysten Ruotsin-risteily päättyy synkällä tavalla, kun toisen naisista epäillään pudonneen laivalta. Poliisin mukaan kyseessä on itsemurha, mutta ystävättären mielestä tapaus vain halutaan unohtaa vähin äänin - olihan kadonneen naisen matkaseurana peräti sisäministeri. Ystävän menetys ei jätä Anita Oksmania rauhaan, vaikka hänellä itselläänkin riittää ongelmia teini-ikäisen tyttären ja kompleksisen miesystävän kanssa. Niinpä hän kääntyy vanhan tuttavansa komisario Erkki Heittolan puoleen, vaikka paikallinen poliisi tuntuu olevan täysin työllistetty kaupungin huumerikollisten takia. Kihokki on Komisario Heittola -sarjan ensimmäinen osa. Teosta sävyttää vahva järvenpääläinen paikallisväri sekä Sandbergin paljon kiitetty psykologinen ote ja terävä huumori.
Karisto 2002.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti