Saksitanssi, Risto Helinin ihmeellinen elämä: Nieminen, Tuula

Värikäs elämä, täynnä mielenkiintoisia ihmisiä ja tapahtumia. Kaiken takaa paistaa vielä raudan kova ammattilaisuus ja huima kyky heittäytyä haastaviinkin tilanteisiin. Niihin kun lisätään Niemisen lämminhenkinen kirjoitustyyli, niin lopputuloksena on erittäin onnistunut elämäkerta. Risto Helin saattaa olla nuoremmille lukijoille tuntematon suuruus, mutta voi kirjasta silti nauttia. Se antaa esimerkiksi hienon kuvan siitä, millaista oli kansainvälinen työskentely ja verkostoituminen ennen internetiä. Tai millaisia olivat maailmanluokan julkisuuden henkilöt. Helinin tarinat sisältävätkin pientä ”knoppitietoa” tanssijoista, elokuvatähdistä, laulajista jne., mutta varsinaiseen juoruiluun ei kuitenkaan sorruta.  Tykkäsin 👍

Mies pimeästä: Lagercrantz, David

 Regge ja Vargas - sarjan 1. osa

Hidas alku hämmensi minua, mutta onneksi juoni sai ryhtiä, kun Hans Rekke ja Micaela Wargas aloittavat yhteistyön. Vaimostaan eronnut ja mielenterveysongelmista kärsivä Hans Rekke on kuin nykyajan Sherlock Holmes. Hänellä on Holmesin päättelykyky ja riippuvuus huumaaviin aineisiin (kirjassa niiden väärinkäytön seuraukset saavat aika suuren tilan). Hän asuu vuokraemäntänsä yläkerrassa ja velikin ilmeisesti työskentelee salaisissa tehtävissä. Micaelan kaavailisin jatko-osissa asettuvan ”Watsonin pestiin”. Juoni on mielenkiintoinen, ja tarina on kirjoitettu niin, että sitä on helppo seurata. Kirjan ajankohtana on Tukholma vuonna 2003, mutta takaumissa liikutaan vuosikymmenten takaisissa Moskovan, Kabulin ja Mirburin maisemissa. Sanoisin, että ihan kelvollinen ensimmäinen osa, jonka henkilöhahmojen toivon jalostuvan jatko-osissa.

Kaija Koo, taipumaton: Keppainen, Jouni K.

Fani tai ei, niin tämä kirja kannattaa lukea. Se on häpeilemätön ja realistinen kuvaus yhden suomalaisen naisartistin elämästä ja työstä. Miten Kaija Koo syntyy ja kuinka hänestä tulee yksi suomen musiikkitaivaan kestotähtiä. Kemppainen onnistuu kertomaan Kaijan tarinan mutkattomasti ja mukaansa tempaavasti. Kaija näyttää kirjassa paitsi ammattitaitoisen, niin myös epävarman puolensa. Kuinka ura kokee nousuja ja laskuja. Esiin pääsee myös räväkkä Kaija, joskus estoton ja pikku piloihin taipuvainen. Hänen erinäiset tempauksena saivat hymyn huulilleni. Tässäkin on onnistuttu, sillä ainakin minulle tuli tunne, että nauran hänen kanssaan, en hänelle. Kirjan sivuilla vilahtelee musiikkimaailman muitakin tähtiä, mutta tämä kirja on ennen kaikkea Kaija Koon tarina ja hyvä niin. 

Unilaulu: Gerhardsen, Carin ( + 2 Hammarby-sarjan aikaisempaa osaa)

Tämä sarja kannattaa lukea järjestyksessä, sillä jokaisessa kirjassa seurataan rikoksen lisäksi poliisien elämää. Rikoskomisario Conny Sjöberg selvittelee sukunsa salattua menneisyyttä. Petra Westmanin tapaus etenee vähän joka osassa. Jens Sanden auttaa parhaan taitonsa mukaan tytärtään Jennyä. Jne. Heidän keskeneräiset tarinansa koukuttavat odottamaan seuraavaa Hammarby-sarjan osaa.

Gerhardsen on luonut  kirjoihin jännitystä, paljastamalla lukijalle asioita, jotka sisältävät rikoksen selviämisen kannalta tärkeitä tietoja. Kysymys kuuluukin: Ehtiikö poliisi ratkaista ne, ennen kuin on liian myöhäistä? Kaikki kirjat sisältävät kuvauksia murhista ja muusta väkivallasta. Tapahtumat eivät sijoitu kaikista raaimpaan kategoriaan, mutta saattavat olla liikaa herkimmille lukijoille. Juoni on kuitenkin hyvä. Henkilöhahmot mielenkiintoisia ja niiden runsaudesta huolimatta, hyvin hallinnassa. Teksti on helppolukuista ja sujuvaa. 

Huonesiivooja: Prose, Nita

Onneksi en tutustunut takakannen kuvaukseen ennen kirjan lukemista. Olisin odottanut tietyn tyyppistä juonta ja pettynyt pahasti. Mielestäni kyseessä ei näet ole suljetun paikan murhamysteeri. Murha toki tapahtuu ja sen ratkaisu selviää lopussa, mutta sitä ei lukija itse voi vinkkien perusteella päätellä. ”Huonesiivooja” on ennen kaikkea Mollyn tarina. Kuinka naivia, huonot sosiaaliset taidot omaavaa ja ehkä hieman autistista naista huiputetaan ja kuinka hän selviää siitä. Kirjan kerrontatyyli on kevyt, vaikka se käsittelee vaikeitakin aiheita. Tarina on täynnä kohtaamisia ihmisten kanssa, joiden tarkoitusperät lukija ymmärtää, mutta Molly tulkitsee ne omalla tavallaan. Pidin juonen erikoisesta näkökulmasta ja jännityskirjalle poikkeuksellisesta päähenkilöstä. Tunnen Mollyn kaltaisia ihmisiä ja siitäkin syystä tämä kirja pääsi ihoni alle. Mollyn onnistunut henkilöhahmo kantaa tätä tarinaa kirjan alusta loppuun saakka. Tykkäsin 👍 

Törmäyskurssi: O'Leary, Beth

”Törmäyskurssi” on Addien ja Dylanin hieman töyssyinen rakkaustarina. Juoni kulkee kahdessa ajassa. SILLOIN hetkessä, jolloin Addie ja Dylan tapaavat ensimmäisen kerran ja NYT, kun kolari tapahtuu ja lähdetään roadtripille. Varsinkin SILLOIN tapahtumat tuntuivat ajoittain sekavilta, sillä kuvaan astui liikaa ihmisiä yhdellä kertaa. Hetkeen en tiennyt kuka oli kuka. Henkilöhahmot käyttäytyivät ajoittain oudosti, varsinkin Rodney. Hänen loppukohtauksensa sai minut pyörittelemään silmiäni. Romanttiseksi kirjaksi tarinan juoni oli ihan hyvä. Tapahtumia oli paljon ja niihin mahtui hauskojakin hetkiä. Kevyen kertomuksen lomaan O'Leary on sisällyttänyt vakavia aiheita, kuten alkoholismi, huumeriippuvuus ja mielenterveysongelmat. Niitä käsitellään kuitenkin melko pintapuolisesti. Näin ollen kokonaiskuva on kohtuullisen kepeä. Tätä kirjaa ei kannata lukea liian vakavalla mielellä. Uskoisin, että silloin siitä pystyy nauttimaan eniten. 

Laulun virta veressäni: Turunen, Tarja

Erittäin tyylikäs kirja. Runsaasti upeita studiokuvia Tarjasta, kuten myös arkisia otoksia. Tekstistä välittyy aito kunnioitus faneja ja työkavereita kohtaan. Se kuinka kuulijoiden eteen tehdään kaikki ja vähän enemmänkin. Tarjasta piirtyy lujatahtoisen, rankasti töitä tekevän, mutta välittävän naisen kuva. Kirja sisältää runsaasti tietoa keikoista ja kappaleiden synnystä. Nightwish-yhtye mainitaan muiden saavutusten joukossa, mutta tämä kirja painottuu ennen kaikkea Tarja Turusen omaan uraan. Sivuilla saavat kunniansa, niin vanhat opettajat kuin muutkin taustavoimat, vaattureista lähtien. Turusen tuotannon fanit saavat tästä kirjasta varmasti paljon iloa, mutta mielenkiintoinen kirja oli näin satunnaisesti hänen tuotantoaan kuuntelevallekin.

Kakkua, kiitos!: Ingelman-Sundberg, Catharina

Keinutuolikopla -sarjan 1. osa

Humoristinen ”Kakkua kiitos!”, on kevyt, mutta myös ajatuksia herättävä kirja. Ingelman-Sundberg nostaa tarinassaan vanhusten hoidon ns. pöydälle, vertailemalla palvelutalojen oloja vankeinhoitolaitoksiin. Kirjan henkilöhahmojen mielestä, jopa vangit saavat parempaa ”palvelua”, kuin vanhukset. Tästä syystä palvelutalon asukkaat haluavat vankilaan ja aloittavat rikoksien tehtailun vaihtelevalla menestyksellä. Kirjan henkilöhahmot ovat selkeitä ja teksti helppolukuista.  Tarina voisi toimia myös elokuvana. Kirjassa jatkuvat pienet epäonnistumiset hidastavat lopussa hivenen juonen imua. Kuvattuna siihen voisi saada erilaista jännityksen tuntua tai vaihtoehtoisesti lisähuumoria roolisuorituksilla. Kirja on kuitenkin erittäin viihdyttävä ja sopii rentoihin lukuhetkiin.