Kohta voi vähän kirpaista, nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat: Kay, Adam

Tämä on entisen gynekologin Adam Kayn päiväkirjamerkintöihin perustuva omaelämäkerta. Kirja on samaan aikaan hauska, surullinen, puhutteleva ja järkyttävä. Se on kertomus siitä, kuinka ylityöllistettyjä ja alipalkattuja varsinkin nuoret lääkäriopiskelijat ja lääkärit ovat Englannissa. Se osoittaa useita työ- ja potilasturvallisuuden puutteita. Esim. kuinka lääkäreiden oletetaan osaavan yhden näyttökerran jälkeen suorittaa vaikeitakin kirurgisia toimenpiteitä. Kaikesta Adam Kayn antamasta kritiikistä huolimatta, kirjan sarkastinen tyyli ja musta huumori naurattaa tahtomattaan. Se on hulvaton kertomus lääkäreiden työstä ja heidän kohtaamistaan potilaista. On kuitenkin hyvä muistaa, että esim. sairaudelle nauraminen ei ole kaikkien juttu. Jos siis kuulut edellä mainittuun joukkoon tai olet juuri menossa synnyttämään, niin jätä tämä kirja lukematta. Muille vahva suositus 👍

Huomistarhuri: Myllymäki, Mia

Huomistarhuri on kertomus luonnonmullistuksesta pelastuneiden ihmisten yrityksestä rakentaa uusi yhteiskunta. Suurin osa maapallosta on asuinkelvotonta. Kirjan päähenkilö, suomalainen Stille Triple, on onnistunut pelastautumaan tuholta välttyneeseen Egalecoon. Ekokaupunkiin, jossa työt sekä omaisuus jaetaan ja yhteiset asiat päätetään foorumeissa. Vaikka elämä on hyvää, niin jokin kalvaa Stilleä. Niinpä amerikkalaisen yhteiskunnan, Haven of Foxin pyydettyä apua, Sitlle lähtee matkaan läheisen ystävänsä AJ:n kanssa. Perillä asiat ovat huonosti, eivätkä kaikki ole innostuneita Egalecon opeista. Kirjan yleisvire on melko synkkä, johtuen osittain Stillen "maailmanlopun" aikana kokemien traumojen käsittelystä. Onneksi loppua kohden näköpiirissä on myös toivon pilkahduksia. Henkilöhahmot ovat uskottavia. Fokus on päähenkilön tuntemuksissa ja ajatuksissa. Yhteiskuntia kuvaillaan runsaasti ja miljöökuvaukset ovatkin onnistuneita. Tästä syystä juoni kuitenkin etenee melko hitaasti. Suosittelisinkin utopia ja dystopia kirjallisuuden ystäville, joita ei rauhallinen tahti pelota.

Aamu ilman darraa: Ylinen, Katri

Aamu ilman darraa -kirja on Katri Ylisen omakohainen kertomus riippuvuudesta, sen tuomasta häpeästä ja raitistumisesta. Se ravistelee tyypillisen alkoholistin stereotypioita. Harvemmin näet ajattelemme  korkeasti koulutetulla, työssä käyvällä nuorella naisella olevan moista ongelmaa. Todella hyvin kirjoitettu kirja vaikeasta aiheesta. Ei kuitenkaan mikään moraalisaarna tai selviytymisopas. Silti silmiä avaava teos. Vaikka itse juon todella harvoin, enkä silloinkaan humalahakuisesti, niin Ylisen tyyli kirjoittaa piti mielenkiintoa yllä viimeisille sivuille asti. Sopii siis kaikkien lukulistalle.

Mies joka kuoli kahdesti: Osman, Richard

Torstain murhakerho -sarjan 2. osa

Kirjassa palataan Coopers Chasen eläkeläiskylään, jossa torstain murhakerho selvittävää mysteereitä. Sen 4 seniorijäsentä ovat eläkeläiset MI5:n agentti Elizabeth, sairaanhoitaja Joyce, ammattiliiton mies Ron ja psykiatri Ibrahim. Mukana seikkailussa myös etsivät Chris Hudson ja Donna De Freitas. Tässä osassa Ibrahin ryöstetään ja hän pelkää poistua kotoaan. Elizabethin ex-aviomies puolestaan pyytää apua varastettuaan timantteja mafialta. Kun ruumiita alkaa ilmestyä, ottaa murhakerho tehtäväkseen murhaajan kiinni saamisen. Henkilöhahmoja on melko runsaasti ja se ajoittain vaikeuttaa lukemista. Siitä huolimatta Richard Osman on onnistunt luomaan tästä 70-vuotiaiden ryhmästä toivan kokonaisuuden. Juonessa riittää käänteitä ja brittiläinen huumori kukoistaa. Cozy Crimen ystäville.  Torstain murhakerho -sarjan 1. osa

Suolaisten tuulten saari: Colgan, Jenny

Koti pikkusaarella -sarjan 1. osa

Kirjan tapahtumapaikka Mure, on kirjaililjan luoma mielikuvitussaari, joka pohjautuu pohjois Skotlannin saarten Lewisin, Harrisin, Buten, Orkeneyn ja erityisesti Shetlandin olemukseen ja tunnelmaan. Päähenkilö Flora Mackenzie työskentelee Lontoolaisessa lakitoimistossa avustajana ja palaa työn merkeissä takaisin kotisaarelleen. Saarella odottavat paitsi isä ja veljet, niin myös kipeät muistot äidin kuolemasta. Kotiseudulle paluuta vaikeuttaa myös saarelaisten negatiiviset mielipiteet Floran muutosta Lontooseen. Pian Mureen saapuu myös Floran salaisen rakkauden kohde ja pomo, Joel. Juoni on melko perinteinen. Miljöökuvaukset onnistuneita. Sen sijaan henkilöhahmot voisivat olla syvempiä ja esim. Floran, nuoriso-ohjaaja Charlien ja Joelin väliset tapahtumat kehittyvät hieman liian vaivattomasti. Kirja on kuitenkin ihan kohtuullisen hyvä kevyen romantiikkan ja herkullisten ruokien sekä leivonnaisten ystäville. Plussaa kirjan lopun pannuleivän, hillon, brittiläisen lihapiirakan, Omena-fangipani-piirakan ohjeille.

Hopeamedaljonki : Eppu Nuotio (+ 1 Raakel Oksa ratkaisee -sarjan aikaisempi osa)

Perinteisestä poikkeava dekkarisarja. Siinä kirjan päähenkilö, puuseppä Raakel remontoi asuntoja ja törmää siinä sivussa entisten asukkaiden salaisuuksiin. Hän ei tavallaan toimi etsivänä, vaan selvittelee mieltään askarruttavia asioita. Kuten: Kenelle kuului seinästä löytynyt letti tai sekaisesta asunnosta paljastunut vaatehuone? Hän tavallaan puolihuolimattomasti tempautuu mysteerien pyörteisiin. Juoni kulkee kahdessa ajassa. Raakelin nykyhetkessä ja menneessä, jossa selviää syyt surmaan. Sarja ei kuitenkaan ole raaka, vaan menee heittämällä Cozy Crime kategoriaan. Kerronta etenee rauhallisesti. Nuotio käyttää paljon aikaa henkilöhahmojen elämän ja ajatusten kuvauksiin. Kerronta on sujuvaa. Helsingin miljöökuvaukset onnistuneita. Kirjat ovat melko ohuita ja nopeasti luettu. Varsinkin ensimmäisen kirjan loppussa olisi loppuratkaisua voinut avata hieman enemmän. Mukavan kevyttä luettavaa.

Varamies: Harry, prinssi, Sussexin herttua

Viime vuosina Harry ja Meghan ovat päätyneet otsikoihin ympäri maailmaa. Tässä kirjassa Harry jakaa oman näkemyksensä elämäästään ja viimeaikaisista tapahtumista. Heti ensi sivuilta lähtien on selvää, että Dianan kuolema vaikuttaa edelleen häneen syvästi. Kuninkaallinen perhe saa Harryltä runsaasti moiteita, kuten myös hovin työntekijät ja erityisesti lehdistö (joiden paparazzit pitäisi kyllä kieltää lailla). Itse hän myöntää käyttäytyneensä monesti huonosti, mutta on silti hyvä tyyppi ja oikealla asialla. Hän puhuu kirjassa vilpittömän oloisesti, mutta teksistä välittyy tietty kypsymättömyys, joten Harry ei oikein onnistu vakuuttamaan lukijaa.  On myös muistettava, että hovin kantaa tullaan tuskin koskaan kuulemaan, joten meillä on vain Harryn sana tapahtumista. "Varamies" on helppolukuinen, mutta paksu kirja, jota olisi voinut vielä editoida. Silti ihan mielenkiintoinen kurkistus etuoikeutetun ihmisen elämään ja ajatusmaailmaan. En kuitenkaan suosittelisi muille, kuin kuninkaallisten elämää seuraaville. Muille sisältö voi olla hieman tylsä. Harmi, sillä tuolla taustalla olisi voinut kirjoittaa todella mielenkiintoisen elämäkerran.

Räjähdysvaara: Pylkkänen, Kaisa

Jos jokin asia voi mennä pieleen, niin se myös menee pieleen... jos yrität niitä valheilla paikkailla, niin vielä syvemmälle suohon uppoat. Vähän tähän tyyliin etenee nauruhermoja kutkuttava Kaisa Pylkkäsen esikoisromaani "Räjähdysvaara".  Siinä TV-juontaja Miina Malvisto mokaa suoran lähetyksen ja huomaa pian olevansa työtön... tosin sen myöntämiseen menee tovi. Siitä alkaakin tilannekomiikan ilotulitus. Onneksi muutama rauhallinen hetki koetaan vakavien aiheiden äärellä. Muuten voisi tulla tapahtumien runsaudesta ähky.  Päähenkilö ei ole kovinkaan miellyttävä, mutta osaansa sopiva. Kirja on rempseällä otteella kirjoitettu ja helppolukuinen. Voisin hyvin kuvitella tämän elokuvaksi. Lopuksi vielä plussa kirjan hävyttömälle papukaijalle. Suositus tapahtumarikkaan tragikomiikan ystäville.

Kolme toivetta: Moriarty, Liane

 Moriartyn kirjoja on  suomennettu jo useampia, mutta tämä on kirjailijan esikoisteos (2003). Se kertoo kolmekymppisistä Kettlen kolmosista, nimeltään Cat, Lyn ja Gemma. Tapahtumat sijoittuvat Austraalian Sydneyyn ja sen ympäristöön. Tarina alkaa sisarusten syntymäpäiväaterian dramaattisista tapahtumista ja siitä siirrytään takaumiin. Pikkuhiljaa lukijalle selviää, kuinka tähän tilanteeseen on päädytty. Silti juoni onnistuu yllättämään. Siskoksista jokainen kertoo oman tarinansa ja väliin kirjailija on sujauttanut satunnaisten  ohikulkijoiden ajatuksia heistä. Nämä vaihtelevat äänet antavat tapahtumille eri näkökulmia. Henkilöhahmot ovat epätäydellisyydessään toden tuntuisia. Jokaiselle sisarukselle oman persoonansa ja elämäntilanteensa. Kirjoitusvuosi paistaa hieman tarinan läpi ja jotkin asenteet ovat "vanhanaikaisia". Juoni on kuitenkin ihan vetävä ja kevyellä otteella kirjoitettu tarina sisältää huumoria, draamaa sekä vaikeita aiheita, kuten avioero, pettäminen ja lapsettomuus. Ihan hyvä esikoisteokseksi.

Menneisyyden paino: Jansson, Anna (+ 2 Kristoffer Bark -sarjan aiempaa osaa)

Anna Jansson tunnetaan parhaiten yli 20 osaisesta Maria Wern -kirjasarjastaan. Nyt hän esittelee meille uuden dekkarisarjansa päähenkilön, rikoskomisario Kristoffer Barkin. Jokaisessa kirjassa on uusi rikos selvitettävänä, mutta niissä seurataan myös Barkin siviilielämää. Ensimmäisessä osassa selviää, että hänen tyttärensä on kadonnut vuosia aiemmin ja Bark etsii häntä edelleen pakonomaisesti. Siinä sivussa Bark huolehtii vaimostaan, joka on sortunut päihteiden väärinkäyttäjäksi. Onneksi henkilökohtaiset ongelmat helpottavat sarjan edetessä ja ääneen pääsevät myös muut henkilöt. Kolmannessa osassa saamme juonenkäänteiden lomassa hieman Ruotsin mielisairaaloiden historiaa ja kuvauksen siitä, kuinka "siveettömiä" naisia kohdeltiin. Anna Janssonilta löytyy pitkän kirjailijauran tuomaa rutiinia. Tarina etenee sujuvasti. Teksti on helppolukuista ja juonen taso kohtuullisen hyvä. Perus hyvä dekkari.

Ratkaisuja läskeille: Omaheimo, Raisa

Raisa Omaheimo tunnetaan parhaiten vuonna 2016 ensi-iltansa saaneesta Läski-monologista. "Ratkaisuja läskeille" on erittäin onnistunut jatkumo sille. Omaheimo avaa siinä omakohtaisia kokemuksiaan ja tuo julki epäkohtia, joita ylipainoinen kohtaa arjessaan. Esim. yleisesti käytössämme oleva painoindeksi, joka alkujaan oli vain tilastollinen työkalu, voi heikentää lainaturvan tasoa. Kaupoista ei löydy tarpeeksi isoja vaatekokoja ja asiakastiloissa keskivertokoon mukaan tehdyt huonekalut ovat aivan liian heikkoja tai pieniä. Lääkäriltä saat vaivaan, kuin vaivaan ohjeistuksen laihduttaa. Omaheimo onnistuu tuomaan asioihin virkistävän erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja. Kirja myös osoittaa, että nykyiset painonhallinnan keinot ja ohjeistukset eivät toimi ja muutoksia on tehtävä ja pian. Vakavista aiheista huolimatta osa kertomuksista osuu nauruhermoon. Joitakin kohtia toistettiin ehkä tarpeettomasti, mutta kerrontatyyli on niin mukaansa tempaava, ettei se haitannut. Suosittelen kirjaa kaikille, vaa'an lukemaan katsomatta.

Kuinka kapteeni Cook keitettiin; 50 kummallista tarinaa matkailun historiasta: Helin, Antti

 Tarinoita matkailusta. Aikahaarukka on 1200-luvun Marco Polosta, 2000-luvun ensimmäiseen avaruusturistiin, Dennis Titoon. Mukaan mahtunut runsain mitoin myös suomalaisia matkailijoita. Kirja ei etene aikajärjestyksessä, vaan knoppitietoa jaetaan (ainakin näennäisesti) sikin sokin. Tämän kaltaisessa kirjallisuudessa se varmasti on parasta. Näin vältetään oppikirjoille tyypillinen kronologinen etenemistyyli. Kappaleet ovat lyhyitä ja sen alkuun on selkeästi merkitty aika ja pieni yhteenveto sisällöstä. Teksti on helppolukuista. Tarinat ovat viihdyttäviä ja voivat antaa alkusysäyksen tutkia aihetta syvemmin.

Puuvillatehtaan kilpailija: Antell, Ann-Christin (+ Puuvillatehdas -sarjan 2 aiempaa osaa)

Tarjolla on matka menneisyyden Turkuun ja Barkerin puuvillatehtaaseen, joka oli aikanaan Turussa merkittävä työllistäjä. Oikeasti tehtaan perustaja John Barker kuoli 1800-luvun puolivälissä lapsettomana, mutta tässä kirjasarjassa hänellä on perillinen. Puuvillatehdas-sarjan päähenkilöitä ovat rovasti Stenroosin tytär ja nuorena leskeksi jäänyt Jenny, Jennyn kasvattitytär Martta ja Martan tytär Paula. Henkilöhahmot ovat melko tyypillisiä kirjagenrensä edustajia. Ihmissuhteilla voisi olla hieman enemmän syvyyttä ja aikaa niiden kehittymiseen. Tätä kuitenkin kompensoi aikalaisten, tapahtumien ja paikkojen taidokas kuvaaminen. Niistä olisin voinut lukea vielä lisää. Varsinkin kirjaston alkutaipaleen tapahtumat olivat kiinnostavia. Painoarvoa lisää se, että Ann-Christin Antell työskentelee samaisessa Rettigin lahjoittamassa kirjastossa kirjastonhoitajana. Helppolukuinen ja viihdyttävä trilogia.