Rovio: Tudor, C. J.

Pastori ja yksinhuoltajaäiti Jack Brooks ja hänen 15-vuotias tyttärensä Flo muuttavat Nottinghamin kaupungista Chapel Croftiin. Jack aloittaa siellä työnsä uutena kirkkoherrana. Pieni kylä on täynnä omalaatuisia asukkaita, jotka eivät ota häntä kovinkaan lämpimästi vastaan. Kirjan juoni sisältää yllättäviä käänteitä. Suurin niistä on juonen rakenne: Tarinan alussa luet kauhukirjaa ja sen edetessä painotus siirtyy  jännityskirjallisuuden puolelle. Juoni on vetävä ja tapahtumia paljon. Paine ja jännite päähenkilöitä kohtaan kasvaa monesta suunnasta samanaikaisesti. Tapahtumia kuvataan usean, erittäin onnistuneen, henkilöhahmon silmin. Loppu olisi voinut olla selkeämpi, mutta ajatuksella lukien siitäkin selviää. Tudor on onnistunut luomaan niin jännittävän ja aavemaisen ilmapiirin, että tätä kirjaa on vaikea laskea käsistään.

Erittäin vahva suositus "Kauhujännärien" ystäville 👍

Wenzel Hagelstam, antiikkikauppiaan muistelmat: Kronqvist, Dan

Kukapa ei sympaattista antiikkikauppias Wenzel Hagelstamia muistaisi "Antiikkia, antiikkia" ohjelmasta. Elämäkerrassaan Hagelstam kertoo rehellisesti niin työstään, kuin yksityiselämästäänkin. Kirjan sivuilla hänestä paljastuu heittäytyjä, joka tarttuu helposti tarjottuihin haasteisiin ja tuntuu sen myötä joutuvan erikoisiinkin tilanteisiin. Kerrontatyyli on poukkoileva, johtuen Hagelstamin kertomista hauskoista tarinoista, jotka liittyvät antiikkipiireissä liikkuviin ihmisiin. Eniten kirjasta irti saavatkin antiikin ystävät, jotka tunnistavat ihmiset tarinoiden takaa. Kirja oli kuitenkin varsin viihdyttävä myös näin maallikon silmin luettuna. Miellyttävä, kiinnostava ja positiivinen kirja. Helppo suositella elämäkertakirjallisuuden, vanhan tavaran ja hauskojen tarinoiden ystäville.

Murha sydänyöllä: Bengts, Marie (+ 2 edellistä Hannah Lönn -sarjan osaa)

"Murha sydänyöllä" on 50-luvun hengessä kirjoitettu suljetun huoneen arvoitus. Kirja on Hannah Lönn -sarjan 3. osa. Siinä joukko ihmisiä jää loukkuun lumen peittämälle maatilalle. Päähenkilönä on ompelija ja vaatesuunnittelija Hannah Lönn. Aikakauden hengen mukaisesti Hannahin edustamat modernit arvot, kuten naimattomuus ja uran asettaminen perheen edelle, aiheuttavat sivullisille niin paheksuntaa, kuin ihailuakin. Tarina etenee verkkaisesti ja sivut sisältävät runsaasti maatilalle saarroksiin jääneiden henkilöiden keskinäisiä keskusteluita. Henkilögalleria on helppo hahmottaa ja muistaa suljetun tilan rajoitteiden vuoksi. Juoni on taitavasti rakennettu. Ihmisiin tutustutaan pikkuhiljaa ja lukija voi arvuutella rikoksen tekijää, sillä suurimmalla osalla tuntuisi olevan motiivi murhaan. Marie Bergtsin dekkareissa jännityksen taso ei ole korkea, joten ne sopivat myös Cosy crime kirjallisuuden ystäville.

Haudattu salaisuus: Bakkeid, Heine (+ Thorkild Aske -sarjan 3 aikaisempaa osaa)

Kirjasarjan päähenkilö on pillereistä riippuvainen ja itsemurhaa vankilassa yrittänyt entinen poliisi, Thorkild Aske. Ensimmäiset kirjat ovat hänen osaltaan synkkää luettavaa, mutta sarjan edetessä tunnelma kevenee ja Asken tilanne kohenee. Suosittelenkin lukemaan sarjan osat järjestyksessä. Esimerkiksi ensimmäisestä osasta asti Asken mieltä painaneen Frein kuolema saa selityksensä vasta viimeisimmässä osassa. Kirjojen tapahtumat sijoittuvat nykyhetkeen, sekä Frein tapaamiseen ja sen jälkeiseen aikaan. Tarina liikkuu niiden välillä saumattomasti. Juoni on vauhdikas. Luontokuvaukset erittäin onnistuneita. Voin kuvitella tämän toimivan hyvin TV-sarjana. En suosittelisi ihan herkemmille lukijoille johtuen itsemurha-ajatuksista, pillerisekoiluista, ruumiinavauksen kuvauksista ja väkivaltaisuuksista, mutta jos vatsa kestää nämä ja etsii valtavirrasta poikkeavaa dekkaria, niin tämä voisi sopia luettavaksi.

Hukkareissu: O'Leary, Beth

Tämä on yksi harvoista kirjoista, jonka loppu on onnistunut yllättämään minut. Se muutti käsitykseni kirjasta ja sen aiemmista tapahtumista täysin. Juoni vaikuttaa aluksi keskinkertaiselta ja ennalta-arvattavalta. Joseph Carter on sopinut kolmet treffit ystävänpäivänä ja jättää saapumatta paikalle. Tämä aiheuttaa Janessa, Mirandassa ja Siobhanissa monenlaisia tunteita. Niitä ja tapahtumien etenemistä seurataan heidän silmin. Tämän enempää en voi aihetta avata ilman, että pilaa muiden lukukokemuksen. Jo nyt olen saattanut paljastaa liikaa, sillä yllätys on parasta silloin, kun sitä ei osaa odottaa. Sopii hyvin kevyen viihdekirjallisuuden ystäville.

Vaeltavat vainajat: Rainio, Sari ja Rautaheimo, Juha

 Mortuí non silent -sarjan 2. osa

Suosittelen lukemaan kirjat järjestyksessä. Ensimmäinen osa "Vainajat eivät vaikene" oli hyvä. Tämä toinen osa on yhtä asiantuntevasti kirjoitettu, mutta sen lisäksi henkilöhahmot ovat selkeämpiä, eivätkä Tuntemattoman tai Palmun siteeraamiset jyrää enää etualalle. Myös harhapoluille eksymiset on nyt vältetty ja tarina eteen verkkaisesti, mutta sujuvasti. Ensimmäisen osan tapaan dekkari perustuu löyhästi tositapahtumiin. Henkilöhahmot ja rikokset ovat uskottavia. Tarina on Cozy Crime tasoa ja teksti helppolukuista. Erittäin onnistunut kahden kirjailijan yhteistyön tulos. Sopii luettavaksi perinteisen poliisikirjallisuuden ystäville.

Auroran salaisuus: Riley, Lucinda

Grania on juuri menettänyt vauvansa ja elää erossa poikaystävästään. Muutettuaan takaisin kotiinsa Irlantiin, hän tapaa 8-vuotiaan tytön, Auroran, jonka perhe liittyy tiiviisti Granian perheen historiaan. Tarina liikkuu vuosisadan vaihteesta nykypäivään, seikkaillen Granian, hänen isoisoäitinsä ja hänen äitinsä tarinoiden parissa. Kertojana toimii Aurora. Teksti on helppolukuista. Kirjan yleistunnelma on hyvä, vaikka henkilöhahmojen nopeat mielenmuutokset, surusta selviytymisen kepeys ja uskomattomat juonenkäänteet häiritsivätkin ajoittain lukukokemusta. Riley on kuitenkin taitava kuljettamaan tarinaa ja välittämään miljöön, sekä aikakauden tunnelmat. Tämä onkin yksi syy siihen, miksi juoni pitää otteessaan. Niinpä kaikesta kritiikistä huolimatta, huomasin yllättäen viihtyväni kirjan parissa.

Se päättyy meihin: Hoover, Colleen

Tämä sosiaalisessa mediassa menestystä saavuttanut kirja saatta olla ties millainen mestariteos, mutta minulta se jäi kesken jo ensimmäisten kappaleiden jälkeen. Alun teksti tuo mieleen Harlekiini kirjallisuuden. Vieläpä huonon sellaisen. Todellisuudessa kattoterassille oudon, seksuaalisesti ahdistelevan ... olkoonkin komea kirurgi... miehen kanssa kahden jääminen olisi vähintäänkiin pelottavaa. Samaisen henkilön odottamaton ilmestyminen kotiovelle ja seksin mankuminen, olikin minulle sitten lukijana jo liikaa. Teksti tuntui näet teennäiseltä. Johtuneeko sitten käännöksestä, vai kirjailijasta. Ehkä tekstin laatu paranee edetessään ja henkilöhahmmojen toiminnan syyt ja sen seuraukset selittyvät, mutta minun kiinnostukseni loppui ennen sitä.