Piirileikki: Gerhardsen, Carin

 Hammarby-sarjan 4. osa

 

Tämä on neljäs kirja, jossa seurataan Hammarbyn poliisikomisario Conny Sjöbergiä ja hänen työryhmäänsä. Aiemmista kirjoista tutut Sandén, Hamad ja Westman jatkavat rikosten selvittelyä, mutta heidän joukkoonsa liittyy kaksi uutta poliisia, Odd Andersson ja Hedvig Gerdin. Henkilögalleria on melko runsas ja sen hallitsemiseen menee hieman aikaa. Kirjassa on nopea tahti ja lyhyet kappaleet. Itse tutkinta on kuitenkin toisinaan tuskallisen hidasta... esim. miten voi olla, ettei tytkimusryhmästä kukaan tiedä maailman kuuluisimman pokerikäden nimeä. Poliisien yksityiselämää kuvataan tässä osassa paljon vähemmän kuin edellisissä ja keskitytään enemmän rikostutkintaan. Toisien mielestä se on vain hyvä asia, mutta itelleni jäi tunne, että jotakin puuttuu. Pieni notkahdus siis, mutta edelleen ihan kelpo luettavaa ja jään odottamaan viidettä osaa. Sarjan aiemmat osat blogissani.

Hopealahti Silver Bay: Moyes, Jojo

Liza asuu tyttärensä Hannahin kanssa syrjäisessä rantakaupungissa, jonka vesissä vierailevat niin delfiinit kuin valaatkin. Tarina on kerrottu usean eri henkilöhahmon näkökulmasta. Juoni pyörii melko paljon luonnonsuojeluteeman ympärillä ja osansa vievät myös yrityksen liiketoimintakuviot. Onneksi sivuilla riittäää tilaa myös romantiikalle, ihanalle "Hopealahti" hotellille ja sen asukkaille. Jojo Moyesilla on loistava kirjoitustyyli ja se pitää otteessaan, vaikka juoni onkin melko ennalta-arvattava ja paikoitellen hitusen epäuskottava. Sopii kuitenkin vallan mainiosti lukijoille, jotka pitävät tarinoista, joissa on onnellinen loppu.

Syklonivaroitus: Wahldén, Christina

 Darwin-sarjan 2. osa

Darwinissa on joulu ja voimakas sykloni lähestyy. Tämä on sarjan toinen osa ja suosittelen lukemaan kirjat aikajärjestyksessä. Sivuilla pääosassa ovat jälleen australialaisista poliiseista Bluey ja Jess, sekä ruotsalainen opiskelija Greta. Henkilöhahmot ovat mielenkiintoisia. Varsinkin Australian alkuperäisväestön jäsen Jess, joka yrittää tehdä parhaansa kansansa eteen ja toimia oikein lakia noudattavana poliisina. Wahldén korostaa hänen avullaan aboriginaalien kokemaa rasismia ja syrjintää, sekä niitä ongelmia, joita Jess ammatinvalintansa myötä joutuu kohtaamaan. Murhan ohessa Wahldén tarjoilee hienoja miljöökuvauksia ja ihmissuhdekuvioita sekä opettaa Austraalian historiaa. Erinomainen poliisiromaani lukijoille, jotka haluavat rikoksen ratkaisun lisäksi lukea myös syvällisemmistä asioista. Sarjan 1. osa "Älä puhu kuolleista" blogissani.

Huutoon vastaa kaiku vain: Tuominen, Ilona

Tuominen sai idean kirjaansa hollantilaisten Kris Kremersin ja Lisanne Froonin katoamisesta Panaman viidakoihin. Vaikka heidän jäänteensä lopulta löydettiin, ei vieläkään ole varmaa, mitä heille tapahtui. Kirjassa ystävykset Kiira ja Aamu lähtevät vaellukselle Lapin tunturiin ja katoavat. Kiiran vaikutusvaltainen ja torainen suku ryntää paikalle käynnistämään etsintöjä Kiiran serkun, Cecilian avulla. Suvun riidat, sekä Kiiran ja Aamun vaelluksen tapahtumat, luovat tarinaan hienon, painostavan tunnelman. Juoni on täynnä käänteitä, muutama hivenen epäuskottavakin, mutta sen ei kannata antaa häiritä, sillä tarina kantaa kyllä. Varsinkin tunturin maisemakuvaukset ja tunnelmat ovat erittäin onnistuneita. Henkilöhahmoja on runsaasti, mutta teksti on helppolukuista ja siten juonen seuraaminen ei kärsi. Tästä vahva suositus trillerien ystäville.

Niin pienestä kiinni: Diamond, Lucy

"Niin pienestä kiinni" kertoo rakkaudesta, perheestä, ja siitä, miten yksi päätös voi muuttaa elämäsi kulkua radikaalilla tavalla. Lara ja Ben ja heidän tyttärensä Eliza ovat romaanin päähenkilöitä. Diamond käsittelee tapahtumien vaikutuksia heidän elämässään. Eikä juoni ole pelkästään onnea ja autuutta. Jokaisella hahmolla on heikkoutensa ja he ovat realistisen oloisia. Juoni etenee melko hitaasti. Tarinan käänteitä on helppo seurata ja loppu on melko arvattavissa. Se ei tässä genressä kuitenkaan haittaa, sillä näille tarinoille toivoo aina onnellista loppua. Helppolukuinen kirja, jolla on sydämmellinen sisus. Sopii FeelGood kirjojen ystäville.

Kun jää murtuu: Lundgren, Jennie

Pohjanlahti-sarjan 1. osa

Kirjailija Jennie Lundgren on ruotsalainen poliisi, joka on syntynyt ja kasvanut Kalixissa ja asuu siellä edelleen. Niinpä uskallankin olettaa, että hän tietää mistä kirjoittaa. Kirjan päähenkilö, poliisi Irene Thorsdotter, näet muutaa Tukholman piiristä Kalixin poliisiin. Ratkottavat rikokset ovat realistisen oloisia. Muutenkin Lundgren kuvaa poliisin työskentelyä uskottavasti, sortumatta kuitenkaan liialliseen ammattisanastoon. Henkilöhahmot ovat luontevia ja ympäristökuvaukset onnistuneita. Juoni on osittain ennakoitavissa, mutta ei häiritsevästi. Tämä sarjan avaus on hitaasti käynnistyvä, mutta lopulta mukaansa tempaava jännäri 👍

Kuun pimeä puoli: Jungstedt, Mari (+ Andalusia-sarjan 1 aikaisempi osa)

Uusi sarja pyörähtää käyntiin, kun ruotsalainen Lisa Hagel muuttaa Espanjaan, jossa hän tapaa rikospoliisi Héctor Correan flamencotunnilla. Tutustuttuaan lähemmin, Héctor tarjoaa hänelle työtehtävää poliisivoimien tulkkina. Mari Jungstedt kirjoittaa aina taitavasti. Ympäristöt ja henkilöhahmot ovat erittäin hyvin kuvattuja. Tyylinsä mukaisesti tämäkin sarja on helppolukuinen ja rikostarinat kevyitä. Juoni on paikoitellen melko arvattava, mutta itseäni se ei tämän kaltaisessa kirjallisuudessa juurikaan haittaa. Kysehän on viiheestä ja viihtymisestä tarinan parissa. Molemman kirjat ovat melko ohuita, joten ne lukee melko nopeasti. Ei siis kyllästymisen vaaraa. Sopii parhaiten niille, jotaka haluavat keveän dekkarin rentoutumiseen.

Suora lähetys, äänessä Annika Metsäketo: Kojonen, Veli

Minulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia kirjan suhteen, sillä radioäänenä tuttu Annika, ei työnsä ulkopuolella ole jäänyt mitenkään erityisemmin mieleen. Kirja osoittautui virkistävän rehelliseksi ja suoranasaiseksi elämäkerraksi. Mitään historiaa järisyttävää siitä ei paljastu. Mitä nyt paria julkisuuden henkilöä "näpäytetään sormille". Metsäketo -fanit tai kirjassa esiintyviä tähtiä seuraavat lukijat, saavat tästä varmasti paljon enemmän irti. Ilman henkilöpalvontaakin, tämä on lukijalle mielenkiintoinen läpileikkaus julkisuudessa elävän ihmisen ajatuksista ja elämästä. Kirja on ohut, joten se on nopealukuinen ja kerronta pysyy sopivan tiiviinä.

Suonsilmä: Marklund, Liza (+ Napapiiri-sarjan 1 aikaisempi osa)

Jo myyty kirjamäärä kertoo, että Liza Marklund osaa todellakin kirjoittaa. Eikä tämäkään uusi sarja ole pettymys. Osat voi lukea itsenäisinä teoksina, mutta kronologinen järjestys tuo henkilöhahmojen tarinalle loogisen kaaren. Kirja on onnistunut sekoitus poliisi- ja vakoojakirjallisuutta. Etsivänä toimii poliisipäällikkö Wiking Stormberg, jonka työskentelyn lisäksi seurataan hänen henkilökohtaista elämäänsä. Henkilöhahmot ja ympäristö on kuvattu elävästi. Tarinassa sekoittuu  nykyisyys ja menneisyys. Taitavasti kehitelty juoni kantaa, eikä lisätapahtumia jää kaipaamaan. Tarina on sopivan jännittävä, hieman surullinen, mutta toiveikas, sekä yllättävä, vaikka joitakin juonenkäänteitä osasinkin odottaa.

Täydellinen elämä: Day, Elizabeth

Kirjan juoni pyörii hedelmättömyyden aiheuttaman sydänsurun ympärillä. Romaanin henkilöhahmoja ovat Marisa, Kate ja Jake, sekä hänen vanhempansa Annabelle ja Chris. Heidän keskinäinen suhteensa on vaikea ja asetelma outo. Siitä syntyy tarinan jännite. Kirjassa käsitellään tärkeitä aiheita, kuten kuinka naisen arvoa mitataan hänen kyvyssään saada lapsia ja olla äiti, rakkauden tarve ja mielenterveysongelmat. Onnistuneesta jännityksen luomisesta huolimatta, juoni ei ikävä kyllä johda oikein mihinkään ja tilanne ratkeaa melko helpon oloisesti. Moitteista huolimatta kirja ei ole tylsä ja luin sen melko nopeasti. Sopii parhaiten psykologisten trillereiden ja yllättävien käänteiden ystäville.

Tummat vedet: Mackintosh, Clare

Rikosetsivä Ffion Morgan -sarjan 1. osa

Tämä Clare Mackintoshin psykologinen trilleri on ensimmäinen osa upouudesta rikossarjasta.  Tapahtumat sijoittuvat Walesiin, joka on myös kirjailijan koti ja tämä tuo miljöökuvauksiin uskottavuutta. Rikoksia ratkova Walesin poliisin rikosetsivä Ffion Morgan ja Englannin poliisin rikosetsivä Leo Brady. Henkilöhahmoja on melko paljon ja niiden seuraamisessa voi olla aluksi haasteita. Onneksi kirjan alusta voi käydä tarkastamassa henkilöiden nimiä. Tarinaa kuljetetaan aluksi Ffionin ja Leon näkökulmien kautta, mutta kirjan edetessä, myös epäillyt pääsevät ääneen. Heidän kertomuksistaan suurin osa sijoittuu tapahtumiin ennen murhaa, joiden avulla rakentuu henkilökuva rikoksen kohteesta. Uhriksi päätynyt Rhys on ehtinyt elämänsä aikana saamaan paljon vihollisia. Itse asiassa, kirjan loppuun mennessä on vaikea löytää henkilöä, jolla ei olisi ollut motiivia tappaa häntä. Lukijalla on siis runsaasti vaihtoehtoja syyllisen arvuutteluun. Tarina etenee rauhallisella temmolla ja siinä käsitellään rikoksen lisäksi ihmissuhteita. Jännityksen aste on matala ja juoni käänteitä täynnä.

Kolme viestiä: Panteleimon, metropoliitta (+9 aikaisempaa Koskijärvi-sarjan osaa)

 

Metropoliitta Panteleimon kirjoittaa historiallisia dekkareita, joissa hän kuvailee mennyttä aikaa sekä pienen suomalaisen kylän arkea ja ihmisiä. Tällä hetkellä 10 osaa sisältävässä sarjassa tarinat etenevät verkkaisesti, eikä rikoksilla mässäillä. Jännityskin pysyy matalalla tasolla. Kuuluu CozyCrime genressä, sinne todella leppoisten joukkoon. Sarjassa keskeistä roolia näyttelee poliisin rouva ja 4. osasta eteenpäin leskeksi jäänyt Elisabet Urhonen, selkeästi Suomen neiti Marple. Kaiken kaikkiaan nopealukuinen ja sympaattinen kirjasarja.

Päivänpaistetta ja merituulia: Matthews, Carole

Tarinan Isle of Wight, tuntuu täydelliseltä paikalta ja kirjailijalla on taito saada sen yksityiskohdat heräämään eloon. Lukija voi kuvitella itsensä asumaan asuntoveneeseen, asioimaan saaren liikkeissä ja rakentamaan hiekkalinnoja sen rannoille. Henkilöhahmot ovat tähän kirjallisuuden lajiin sopivia ja heidän seurassaan viihtyy. Romantiikkaakin on tietysti ilmassa. Tarinassa on myös kipeitä aiheita, mutta Carole Matthewsin käsittelee niitä hellästi, korostaen toivoa ja ystävyyden merkitystä. Kevyt, kesäinen, nykyaikainen, helppolukuinen ja hyvin kirjoitettu FeelGood - kirja.

Nukkuvan jättiläisen laakso: Aro, Sari

Savonia-palkintoehdokas v. 2022. Voittaja julkistetaan 9.12.2022.

Tämä Sari Aron esikoisromaani kertoo lapsena Brasilian suomalaissiirtokuntaan muuttaneen Alinan elämästä 1930–1940-luvuilla. Kirjailija on ammentanut inspiraationsa kirjaan puolisonsa isovanhemmista, jotka muuttivat Brasiliaan ensimmäisien suomalaisten siirtolaisten joukossa. Teksti on kielellisesti rikasta ja kuvailee onnistuneesti tapahtumia, sekä ympäristöä. Noin puolet kirjasta kertoo suomalaissiirtokunnan arjesta ja Alinan elämästä siellä. Toinen puoli Rio De Janeirosta, jonne Alina karkaa paremman tulevaisuuden toivossa. Nämä osat eroavat tyylillisesti toisistaan. Itse pidin ensimmäisestä osasta enemmän, jossa oli historian havinaa ja eksoottinen tunnelma. Toki tapahtumien paikatkin eroavat suuresti toisistaan. Mielestäni ihan hyvä esikoisromaaniksi.

Isola: Engberg, Katrine

Kirjat voi lukea itsenäisenä tarinana, mutta suosittelen kronologista järjestystä, sillä se tuo hahmojen henkilökohtaisiin tarinoihin syvyyttä. Kirjoissa on perinteiset pari eturivin poliisia (Jeppe Korner ja Anette Werner) murharyhmineen ja siviili (eläkeläinen/kirjailija Esther), joka sattumalta tai tarkoituksella sekaantuu murhatutkintaan. Henkilöhahmoista Jeppe on paras. Perushyvä dekkari, ei erityisen jännittävä, mutta silti ihan viihdyttävä.

Maan poveen: Robinson, Peter (+ muut Komisario Banks -sarjan osat)

Komisario Banks -sarja on TV:stä tuttu. Kirjasarjan osat voi lukea itsenäisinä teoksina. Toki osien eri järjestyksessä lukeminen vaikeuttaa henkilöhahmojen kehityksen seurantaan ja uudemman kirjan lukeminen voi paljastaa vanhemman juonikuviot. Hahmoja kirjoissa on runsaasti, mutta tarina jaksaa kyllä kannatella, vaikka kaikkien nimiä ei heti mieleen jäisikään. Banksin lisäksi vahvasti esillä ovat mm. poliisit Annie ja Gerry. Banks kirjat ovat täynnä soittolistan artisteja ja albumeja kuunneltavaksi ja väkeviä alkoholijuomia maisteltavaksi. Suositus poliisikirjallisuuden ystäville.

Tanssija kuolee kahdesti: Kelly, Erin

Erin Kellyn trilleri vie lukijan baletin ankaraan maailmaan. Nikolai Kirilov ohjaa Lontoon venäläistä balettiteatteria rautaisella otteellaan ja hänen tyttärensä Ava on sen tähti. Tapahtumat sijoittuvat pääasiassa kahteen paikkaan, teatteriin ja Avan asuntoon. Kirjassa kuvataan tanssijoiden armotonta työtä, kipua ja uhrauksia. Tarinassa on kuitenkin myös paljon muuta ja siksipä kirjan kuvaus antaa sisällöstä hieman väärän kuvan. En kuitenkaan voi sitä tämän enempää avata paljastamatta juonta. Romaani kehittyy hitaasti, mutta käyntiin päästyään kerronta imaisee mukaansa. Juoni sisältää yllättäviä käänteitä ja ne jakavat varmasti mielipiteitä. Itse pidän siitä, että tapahtumat eivät aina mene odotusten mukaan. Muutamissa kohdissa tekstiä olisi voinut ehkä tiivistää, mutta näinkin ihan kelpo luettavaa.

Helmenkalastajan tytär: Pook, Lizzie

Kirjan tapahtuvat sijoittuvat kuvitteelliseen paikkaan ja henkilöhahmot ovat fiktiivisiä, mutta monet heistä perustuvat todellisiin henkilöihin. Lopun kulttuurihistoriallisen taustan selvityksessä on näistä mielenkiintoista faktaa. Sitä olisi voinut lukea enemmänkin. Tarina on vahvan kuvauksellinen ja lukijan on siten helppo kuvitella, millaista Länsi-Austraaliassa oli 1800-luvun lopulla. Lizzie Pook tuo juonen ohessa esille vakaviakin aiheita, kuten alkuperäiskansojen hyväksikäytön ja kaltoin kohtelun. Henkilöhahmot jäivät hieman etäisiksi, mutta nautin juonen seikkailullisesta hengestä.

Synkkä sopimus: Craig, Amanda

Kirjaa lukiessa ei voi olla tekemättä veratuksia Hitchockin elokuvaan, joka perustuu Patricia Highsmithin saman nimiseen romaaniin "Muukalaisia junassa" tai tarinaan "Kaunotar ja hirviö". Muihinkin kirjoihin löytyy viittauksia ja niitä voi juonen edetessä halutessaan bongailla. Kirjan kuvausta lukiessa pelkäsin, että tämä häiritsisi lukukokemusta, mutta onneksi näin ei käynyt. Amanda Craig käsitelee tekstissään mm. englantilaisten rikkaiden ja köyhien jakoa, naisten ja miesten asemaa avioerotilanteissa sekä perheväkivaltaa. Juoni itsessään on paikoitellen epäuskottava, mutta jos sen pystyy jättämään huomiotta, niin tarina on ihan mukaansatempaava ja nopealukuinen.

Onnen talo: Burton, Jessie (+ Nukkekaappi)

Kirjat voi lukea itsenäisinä teoksina, mutta suosittelisin lukemaan ne aikajärjestyksessä. Muuten monet tapahtumat jäävät vaille "pohjaa". Molemmat kirjat sijoittuvat Amsterdamiin. Ensimmäinen 1600-luvun loppuun ja toinen 1700-luvun alkuun. Ajan tapojen kuvaukset ovat hienosti kirjoitettuja ja vaikuttavat aidolta ja hyvin tutkituilta. "Onnen talo" ei sisällä aivan samaa synkkää goottimaista tunnelmaa ja jännittävää juonittelua kuin "Nukkekaappi", vaan se on enemmänkin perhedraama. Tarinoissa on yliluonnollisia elementtejä, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole fantasia- tai kauhukirja. Mystinen miniatyyrien tekijä luo juoneen jännitettä, mutta tarinassa ei paljasteta hänen mysteeriään. Kaiken kaikkiaan suosittelen tätä kirjaa historiallisen fiktion ystäville tai kaikille, jotka pitävät kummittelevasta tarinasta ainutlaatuisten ja mielenkiintoisten hahmojen kanssa. 

He eivät palanneet : Weaver, Tim

Tim Weaverin kirjoittama "He eivät palanneet" on David Raker -sarjan neljäs osa. En ollut koskaan ennen lukenut hänen kirjojaan ja epäröin aloittaa sarjan ilman tietoa sen aiemmista tapahtumista. Päätin kuitenkin yrittää. Onneksi kirjailija antaa juuri tarpeeksi taustatietoa Rakerista, mikä antaa lukijalle hyvän kuvan aiemmista tapahtumista. Juoni on hieno, mutta tarina on ajoittain monimutkainen ja vaatii todella keskittymistä. Toiminta liikkuu edestakaisin Las Vegasin ja Devonin välillä. Myös aikajanalla liikutaan edestakaisin. Juonenkäänteitä on runsaasti. Pidin Rakerin hahmosta ja loppua kohdan havahduin myös pitäväni tekstistä, vaikka jotkin tapahtumat tuntuivatkin epäuskottavilta.